Aug 8, 2017

TARVITSEEKO TYÖTÄÄN RAKASTAVAN LOMAILLA?


Niin, tarvitseeko ihmisen lomailla mikäli hän rakastaa työtään? Tämä on kysymys joka on viime päivinä pyörinyt meikäläisen mielessä.

Tuntimääriä vertaillessa voin sanoa työskenteleväni nykyisin valokuvaajana. Kamera kulkee mukanani kaikkialle, kalenterin täyttävät erilaiset kuvausprojektit ja tietokoneen kovalevy paukkuu äärirajoilla käsittelyä odottelevista kuvasarjoista.

Mä kuitenkin rakastan tätä hommaa ja vaikka kuvauspäivät venyisivät lähemmäs kymmenen tunnin mittaisiksi, en oikeastaan koe olevani töissä tätä hommaa tehdessä. Tää kaikki vaan tuntuu osalta mun elämää, osalta mun unelmaa.

Reilu viikko sitten mulla alkoi kuitenkin loma mun kesätöistä ja koska alkukesä oli mennyt älyttömällä aikataululla ja hommia tuli paiskittua tuntimäärällisesti usean kuukauden edestä, halusin ottaa paussin kaikesta. Paussi elämästä, aikatauluista, suunnittelusta ja kalenterista kuulosti hyvältä ja näin ollen mä sitten lähdin yksin reissulle. Reisulle, jolla itseasiassa olen tälläkin hetkellä.

En halunnut tehdä tästä reissusta mitään numeroa someen. Halusin vain lähteä ja katsoa mitä tää matka tuo tullessaan. Päämääränä mulla oli päästä Pohjois-Norjaan (ja niin mä pääsinkin!) ja palalta takaisin ennen lomien loppumista. Kamera ja läppäri kulkivat mukanani, mutta irtaannuin kaikesta siitä pakosta kuvata ja ikuistaa hetkiä muita varten. Irtaannuin siitä tunteesta, että olisin matkalla tuottaakseni hyvää sisältöä teille. Lähdin siis oikeasti lomalle.

Vaikka tältä reissulta onkin tullut tehtyä videota ja toisinaan tullut myös editoitua kuvia valmiiksi, en ole ottanut näistä hommista mitään stressiä. Tämä kaikki on hoitunut siinä samalla kun olen istuskellut kahvilassa laitailemassa puhelintani. Ja hyvä niin, on tuntunut hyvältä olla hetki ilman sitä kaikkea, joka mulla on kotona. Olla hetki ilman suunnitelmia ja oikeasti lomailla paitsi niistä kesätöistä, myös kamerasta ja sen ympärillä pyörivästä rakkaasta harrastuksesta, jota osittain voi myös sivutyöksi kutsua.

Tällä hetkellä istuskelen kahvilassa jossain päin Pohjois-Ruotsia ja musta tuntuu, että näin viikon kestäneen road tripin jälkeen mulla on vihdoinkin vastaus kysymykseen, jolla tämä postaus alkoi: kyllä. Tuntuu ihanalta ottaa aikaa ittelleen, kääntää elämä päälaelleen ja tehdä hetki jotain sellaista, joka on kaukana arjesta. Olla aikuisten oikeasti ihan lomalla...

PS: Nää maisemat on jotain järjettömän upeeta. Tää kuva on Leviltä

No comments

Post a Comment

© Jere Viinikainen | Photographer
Maira Gall