24.6.2018

YKSIN VIETETTY JUHANNUS





 PHOTOS: Rafael Lindroos
                                                                     
WEARING
JACKET: Emmett
SHIRT: YSL
T-SHIRT: Primark
PANTS: Han Kjobenhavn
SHOES: Adidas
                                                                    

Hyvää grilliruokaa, mökkeilyä, saunomista, uimista ja ehkä vähän mölkkyä hyvää seuraa unohtamatta. Tätä näyttää olevan joka toisen suomalaisen juhannus ja tätä se itseasiassa on meikäläisenkin kohdalla ollut aiempina vuosina.

Tämä juhannus oli kuitenkin erilainen. Kaverit lähtivät mökkeilemään, perhe reissaamaan ja minä jäin yksin kaupunkiin tekemään töitä. Ajatus yksin vietetystä kaupunki-juhannuksesta tuntui jo viikkoja sitten todella vieraalta ajatukselta ja päässäni on pyörinyt ties mitkä kysymykset koskien tätä järjestelyä: Miksi mä en pääse mökkeilemään? Miksi kaikilla muilla on hauskaa? Miksi kaikki muut viettävät juhannuksen ystäviensä ympäröimänä? Miksi mä olen yksin?

Sitä ikäänkuin kaivoi omilla ajatuksillaan itselleen kuoppaa, johon tippua märehtimään sitä miten surkeaa ja yksinäistä elämä nyt on kun kaikki muut on tekemässä jotain kivaa. Juhannusaattona saunoessa sitä mietti yksin olemista ja sitä, miten ei ole sitä järveä johon pulahtaa, lounaalla sitä mietti sitä, miten ei ole ketään kenen kanssa grillailla ja illalla ennen nukkumaanmenoa sitä vielä kateellisena selasi Instagramin läpi ja voivotteli sitä miten täydellistä muiden elämä on verrattuna omaan. Tai noh, tältä mun juhannus ainakin aluksi tuntui.

Kun näin sunnuntaina päiväseltään mietin kulunutta viikonloppua, huomaan miten järjettömältä juhannuksen alla olleet ajatukseni kuulostavat. Todellisuudessa mulla on paljon ihania ihmisiä osana mun elämää lähes päivittäin. Tämä viikonloppu vain sattui olemaan poikkeus normaalin arjen keskellä ja jos tähän ei olisi osunut juhannusta, olisin saattanut jopa nauttia työpäivien jälkeen siitä rauhasta, joka nyt on kotona vallinnut. Lisäksi juhannuksen tapahtumat olisivat minä tahansa muuna viikonloppuna toimineet ihan täydellisenä tapana viettää iltaa: Älyttömän hyviä uunijuureksia ruuaksi, rentoutumista saunassa ja illalla leffan katsomista karkkipussin kanssa. 

Tämä tapa viettää iltaa/viikonloppua ei kuitenkaan istu suomalaiseen ajatusmaailmaan juhannuksesta ja ehkä juuri sen takia tuntui aluksi niin vaikealta hyväksyä se, ettei tänä vuonna mennä jokavuotisten perinteiden mukana vaan vietetään sitä juhannusta yksin kaupungissa.

Jos sitä vaan osaisi näissä tilanteissa ajatella hieman laajemmin ja miettiä sen yhden päivän tapahtumien sijaan sitä, mitä elämässä muuten tapahtuu. Miksi juuri juhannuksena pitäisi olla mökillä, miksei kesän mökkeilyä voi hoitaa vaikka heinäkuun puolella? Miksi juuri juhannuksena pitää grillailla hyvällä porukalla, miksei grillibileitä voi pitää vaikka seuraavan viikon tiistaina? 

15.6.2018

TÄLLÄ HETKELLÄ OLEN KIITOLLINEN...




...Mun ystävistä ja ihmisistä, joiden kanssa pääsen työskentelemään. Ei ole oikeasti mitään parempaa, kuin huomata miten ihmiset mun ympärillä tekee täysillä niitä omia juttujaan ja menestyy niiden omien asioidensa parissa. Tämmösen huomaamisesta saa myös älyttömästi motivaatiota niihin omiin juttuihin.

...Siitä, että mun aknen hoito on saatu päätökseen ja mun mieliala lääkityksen jäljiltä on alkanut tasoittua ja pääsen näin ollen fiilistelemään tätä edessä olevaa kesää täysin siemauksin. 

...Siitä, että tää on ensimmäinen vuosi kun periaatteessa pystyisin elättämään itseni vaan valokuvauksella. Ehkä siistein tunne ikinä, kun huomaa että oma työ on tuottanut tulosta ja nyt sitä alkaa olla tän homman suhteen jo tässä tilanteessa! 

...Helsinkiin muutosta. Vajaa 5 kuukautta täällä on nyt vierähtänyt, enkä kyllä vaihtais päivääkään pois. Oikeastaan nämäkin kuvat on tän muuton ansiota sillä päätin yhtenä yönä vain napata kamerani reppuun ja lähteä lähelläni olevaan alppiruusupuistoon kuvailemaan auringonnousua. Linnut laulaa, ketään ei ole missään ja aamuauringon ensimmäiset säteet alkavat kajastaa muiden takaa. Ehkä yksi parhaista hetkistä tänä kesänä

13.6.2018

THE SUIT MAKE A MAN









OUTFITS: Turo
PHOTOGRAPHY: Jere Viinikainen

Mun bussi keskustasta kotiin on kulkenut tämän paikan ohi siitä lähtien, kun muutin Helsinkiin. Joka kerta ikkunapaikalla istuessani olen miettinyt sitä, miten jonain päivänä haluan lähteä kuvaamaan jotakin siistiä näille kallioille.

Tämä jokin siisti on kuukausien vaihtuessa hakenut muotoaan ja toukokuun alkupuolella palaset vihdoin ja viimein loksahtivat paikoilleen ja sain idean siitä, miten mä lähden kuvaamaan miesten pukuja. Tästä alkoi mallin etsintä ja pian mä löysin Mikaelin (jolle nää oli muuten ensimmäiset kunnon kuvaukset ikinä, ei ihan heti uskois), joka innostui mun ideasta ja niin me päädyttiin näille kallioille kuvailemaan nää Turon puvut...


Mitä te tykkäätte tän kertaisesta sarjasta?

8.6.2018

MITEN PÄÄSIN EROON AKNESTA? - LÄÄKITYS PILASI ELÄMÄNI



Tänään puhutaan meikäläisen aknesta ja siitä, miten pääsin siitä eroon näiden kuluneiden kuukausien aikana.

Mulla on teini-iästä asti ollut selässä paljon kipeitä finnejä ja muita epäpuhtauksia ja viime syksynä mulla todettiin ihotautilääkärin toimesta onteloakne. Kyseinen akne on pahanlaatuinen ihosairaus, johon harvat lääkkeet tehoavat ja tästä johtuen mulle määrättiinkin lääke nimeltä Roaccutan.

Roaccutan on varmasti monelle nimeltä tuttu lääkevalmiste ja ihan varmasti jokaisen meistä lähipiiristiä löytyy joku, joka on syönyt sen omaan akneensa. Mulla tämä kyseinen kuuri kesti yli seitsemän kuukauden ajan ja pakko sanoa nyt kun tämä homma on ohi, että olipahan kokemus.

Takana on sekä henkisesti, että fyysisesti rankat kuukaudet ja tästä johtuen halusinkin tehdä kokonaisen videon tästä aiheesta ja käydä läpi sen, miten mä pääsin eroon aknesa ja mitä kaikkea se multa oikein vaati...


PS: Videoon lisätäkseni haluan vielä painottaa, ettei kaikki ollut ihan niin mustavalkoista, kuin videolta ehkä näyttää. Tietysti mullakin oli näiden kuukausien aikana hyviä päiviä ja hetkiä, jolloin elämä hymyili ja jolloin tuli tehtyä uskomattoman siistejä asioita ja nautittua arjesta. Tällä videolla keskityn kuitenkin niihin päällimmäisiin ajatuksiin ja tunnetiloihin, joiden ympärillä arkeni pääosin pyöri näiden reilu seitsemän kuukauden ajan 

6.6.2018

LADA - ASUKUVAT KIOVASTA






PHOTOS: Emi Linna
                                                                    
WEARING
JACKET: Emmett
SHIRT: Erdem x H&M
PANTS: Dr. Denim
SHOES: Adidas
                                                                    

Kiova oli arkkitehtuuriltaan yhtä silmäniloa asukuvista puhuttaessa. En kyseisen kaupungin ränsistyneessä katukuvassa haluaisi itse välttämättä asua, mutta kuvaamisen suhteen se toimi täydellisesti yhteen meikäläisen visuaalisen silmän kanssa.

Tien varsia reunustivat ladat, maalinpintansa suhteen huonossa kunnossa olevia rakennuksia koristivat poikkeuksetta erilaiset töhryt ja yleisesti ottaen meno oli pääosin aika karkeaa. Voisi sanoa, että kuvausten suhteen tässä kaupungissa iski melkeinpä valinnan vaikeus paikan suhteen...

4.6.2018

BEST OF KIEV










Koska matka Kiovaan oli yksi opintojemme kursseista, tuli sen aikana kuvattua todella paljon. Päivät kuluivat siinä, että päiväseltään kuvattiin, iltasella hoidettiin kuvasarjat kasaan ja illalla käytiin valmiit tuotokset yhdessä läpi. 

Nämä muistikortille ikuistuneet ruudut ovat mun suosikit koko matkalta. Näihin kahdeksaan kuvaan - ja fiilisvideoon - kiteytyy hyvin mun reilu viikon mittainen reissu...


Mitä sä tykkäät tän kerran kuvista, mikä ruutu on sun suosikki?


                                        

© Jere Viinikainen | Photographer
Maira Gall