Jere Viinikainen

Muoti, Valokuvaus & Lifestyle

Jere Viinikainen is a fashion and event photographer based in Helsinki, Finland | Helsinkiläinen muoti- ja tapahtumakuvaaja, jonka blogi käsittelee valokuvausta, työelämää ja arkea

11.11.2019

KENELLÄ MENEE HUONOITEN & MIKSI SUOMALAISET UHRIUTUVAT?


Olemme kerenneet asua nyt reilu pari kuukautta uudessa kodissamme ja nyt uskallan vihdoin ja viimein sanoa meidän asunnon alkaneen saamaan muotoaan. Suurimmat huonekalut ovat kerenneet asettua paikoilleen ja pari viikkoa takaperin saimme porattua myös verhokiskon olohuoneemme kattoon.

Olkkarimme tilanne alkaa tällä hetkellä näyttämään paremmalta kuin hyvältä ja koska olin tästä näystä erittäin tyytyväinen – ja samalla myös ylpeä –, päätin julkaista yllä näkyvän kuvan Facebookin Moderni & skandinaavinen sisustus -ryhmään ja sivuten mainita kuvatekstissä kyseessä olevan kahden opiskelijan koti.

Vaikka kuvan vastaanotto tässä ryhmässä olikin suurimaksi osaksi enemmän kuin hyvä, niin mahtui mukaan myös liuta kommentteja, joiden pohjalta nyt tätäkin postausta olen kirjoittamassa. Osa kuvan nähneistä päätyi tieten tahtoen takertumaan kauniin kuvan sijaan kuvatekstissäni mainitsemaani opiskelija-sanaan ja siitä se myrsky sitten alkoikin. Kommenttikenttään alkoi ilmestyä kommentteja, joissa ihmeteltiin sisutuksemme laadukkuutta ja avauduttiin siitä, miten omassa elämässään ei ole näyttänyt opiskeluaikoina läheskään näin hyvältä.



Osa kommentoijista kertoi, miten joutuvat huonon rahatilanteen takia tukeutumaan vain ja ainoastaan Ikean ja Jyskin valikoimaan ja osa puolestaan avautui siitä, miten eivät ole pystyneet omina opiskeluaikoina hankkimaan mitään käytettynä sillä ovat olleet tuolloin autottomia. Vaikka kaikilla näistä olikin oma tulokulmansa aiheseen, niin näitä kuitenkin yhdisti yksi ja sama asia: uhriutuminen ja kateus. Oli huolestuttavaa huomata, miten suuria johtopäätöksiä kommentin jättäneet vetivät vain kuvan ja yhden lauseen mittaisen kuvatekstin perusteella. Kukaan ei lähtenyt kyselemään työtilannettani, huonekalujen alkuperää, tai muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä – heti vedettiin kateus-kortti esille vain sen takia, että olkkaristamme löytyy matto, jonka hinta uutena on lähemmäs nelinumeroinen summa.

En viitsinyt lähteä korjaamaan näitä kommentteja kertomalla siitä, miten kyseinen mattokin on löytynyt alesta edullisemmin kuin yksikään saman kokoinen matto Ikeasta, tai miten iso osa huonekaluista on kannettu hiki hatussa kotiimme kävellen ja julkisten voimin. Mielestäni tämä ei tuonut asiaan mitään lisäarvoa, sillä homma oli kerennyt mennä jo negatiivisuuden puolelle ja ihmiset tuntuivat kilpailevan kommenteillaan siitä, kenellä oli ollut se kurjin aika opiskelijana.

Tämä on mielestäni samaan aikaan naurettavaa ja erittäin surullista. Kuvani oli selvästi herättänyt näissä kommentoijissa jonkinlaisen positiivisen reaktion, joka piti kuitenkin kommentissa haudata oman kurjuutensa alle. Tuntuu absurdilta ajatella, että yksi kuva olohuoneesta voi herättää jossakin niin suuria tunteita, että kommenteissa haluaa avautua omasta elämästään ja jakaa muille sen, miten on kokenut omassa elämässään jonkin elämänvaiheen kurjana. Aikuisten ihmisten kuitenkin olettaisi tietävän sen, että kaikilla asioilla on aina kääntöpuolensa, eikä asiat – varsinkaan somessa – aina ole sitä miltä näyttävät. Ei meidän kotia ole millään rahalla rakennettu – paremminkin kovalla työllä ja hyvällä tuurilla. Mistä tämä ainainen kateus siis oikein kumpuaa? Eikö suomalainen vain osaa nauttia toisten onnistumista ilman, että tuntee oman olonsa kurjaksi?


PS: Kotimme löytyy nyt myös Instagramista @kampinkolmio



SHARE:

25.10.2019

VALOKUVASIN LANCOMEN MAINOSKUVAT! – UNELMISTA TOTTA


Vihdoin ja viimein aika on koittanut ja pääsen kertomaan teille yhdestä tämän vuoden – ellei jopa koko urani – suurimmista duunistani. Meikäläinen on nimittäin saanut kunnian valokuvata Lancomen uusimman mainoskampanjan Sokos tavarataloille!

Kuvaukset järjestettiin kesäkuun puolella ja valehtelisin jos väittäisin, ettei kyseinen päivä olisi jännittänyt mua ihan tajuttomasti. Kuvauspäivä oli aikataulutettu minuuttiaikataululla ja kokonaisuudessan meillä kesti kampanjan hoitaminen lähemmäs kaksitoista tuntia – intensiivinen päivä siis vaikka itse sanonkin. Malleiksi olimme saaneet Sokoksen myyjiä ympäri Suomea ja mielestäni tämä oli todella upea homma koko kampanjan osalta!

Upeudesta huolimatta tämä lisäys toi kuitenkin oman jännitystekijänsä kuvauksiin, sillä kyseessä oli ihmisiä, jotka eivät olleet tottuneet elämään kameran edessä. Hommasta suoriuduttiin kuitenkin kaikkien kohdalla kunnialla ja saimme kuin saimmekin puristettua kasaan todella upean sarjan. Malleilla oli hauska päivä, mulla oli todella hauska päivä ja kaikki muutkin tiimimme jäsenet tuntuivat nauttineen hommasta – suuri kiitos vielä heille!

Kuvausten jälkeen kuukaudet vierivät ja nyt lokakuun loppupuolella tämä kaikki on julkisesti nähtävillä! Kuvat löytyvät ympäri Suomen kaikista Sokoksista, jossa vain Lancomea myydää, sekä somesta, että myös Sokosen mainoslehtisistä – käytännössä näiltä kuvilta ei siis voi välttyä, haha. Kävin itse tutustumassa näihin kuviin Helsingin Sokoksella ja vitsit sitä fiilistä, kun pääsi näkemään omat kuvansa näin konkreettisesti paikoillaan. Mulla ei meinaa sanat riittää tähän, joten ehkä nyt on hyvä antaa kuvien puhua puolestaan ja suunnata katseet jälleen kohti suurempia ja entistä mahtavampia projekteja...




SHARE:

22.10.2019

KAUPPAKESKUS TRIPLA & PIKAMUOTI – MYYNTIENNÄTYKSET UUSIKSI


Tripla toi viime viikolla mukanaan Suomeen liudan uusia pikamuotiliikkeitä, joiden rekeistä löytyy farkkuja kympillä ja kevyttoppatakkeja viidellätoista eurolla.

Tästä on jo useampaan otteeseen keretty uutisoimaan erinäisissä iltapäivälehdissä – viimeksi eilen, kun kerrottiin miten näissä liikkeissä rikottiin maailman myyntiennätyksiä. Näitä juttuja lukiessa mun päässä on pyörinyt vaikka ja mitä ja kun sanon näin, niin en tarkoita asiaa hyvällä.

Pikamuotia on löytynyt Suomesta jo parin vuosikymmenen ajan ja saman ajan olen myös itse sitä enemmän tai vähemmän kuluttanut. Lapsena tilasimme kotiin kesävaatetta ja näin vanhempana löydän osan perus paidoistani näistä liikkeistä. Onhan se ihana saada valkoinen t-paita satasen sijaan vitosella ja saada näin päivitettyä omaa vaatekaappiaan edullisesti. Myös alati vaihtuvat mallistot ja uusien trendien puuskat takaavat näissä kaupoissa sen, että aina on mahdollisuus tehdä löytöjä ja saada jotain uutta ja erilaista asuihinsa yhdisteltäväksi.

Näiden positiivisten puolien lisäksi hommaan kuitenkin liittyy myös paljon negatiivisuutta, josta jokainen mediassa elänyt suomalainen on varmasti enemmän tai vähemmän tänä päivänä tietoinen. Tästä johtuen voidaankin sivuuttaa nämä kaikki ihmisoikeusasiat ym. ja lähteä paneutumaan pelkästään näiden liikkeiden käytössä oleviin materiaaleihin, jotka minussa ainakin eniten huolta aiheuttaa.


Kympin maksavat housut ovat luultavammin valmistettu useista tekokuiduista ja viimeistelty ihanasti elastaanilla. Kankaan paksuudesta on varmasti tingitty, eikä ompeleetkaan välttämättä mene aina just niin kuin pitäisi. Yhtälönä tämä kuulostaa ihan täydelliseltä, mikäli hakusessa on ollut ne uuden lempihousut seuraaville viikoille – näiden osalta kun ei kannata edes haaveilla, että nämä olisivat käytössä vielä pian alkavalla uudella vuosikymmenellä. Sama pätee myös muissa tekstiileissä ja uskallankin väittää, että edullinen hinta näkyy lähes poikkeuksetta valmistusolojen lisäksi materiaalivalinnoissa ja vaatteiden kestävyydessä.

Sääntöjä rikkoo kuitenkin aika poikkeus, enkä voi väittää etteikö näistäkin liikkeistä voisi tehdä myös hyviä ja kestäviä löytöjä. Puuvillasta valmistettu paita, tai nahasta tehty takki saattavat hyvinkin kestää käytössä vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä ja palvella näin käyttäjäänsä arvokkaalla tavalla. Tämä on asia, jota olen itse viime vuosina pyrkinyt pitämään silmällä entistä enemmän, sillä mikään ei ole mun mielestä harmillisempaa kuin löytää ihana vaate, kiintyä siihen ja hyvästellä se ensimmäisen pesun jälkeen, kun se onkin yhtäkkiä mennyt pilalle.

Näitä löytöjä on kuitenkin aina pystynyt tekemään myös jo ennen Triplaa ja ennen näitä uusia pikamuotiliikkeitä ja tämän takia nämä myyntiennätykset minua puistattavatkin. Tuntuu huolestuttavalta, että alkuvuosi pidetään kovaa meteliä ilmastonmuutoksesta ja pikamuodin haitoista ja loppuvuodesta meille tuodaan tarjottimella vino pino lisää tätä kaikkea. Jos tästä jotain pitäisi sanoa, niin se, että me ollaan näemmä formulan lisäksi myös maailman nopein kansa kuluttamisen suhteen...


SHARE: