Toinen päivämme Barcelonassa alkoi pitkien yöunien jälkeen sillä pakko myöntää että uni maistui lentomatkan ja muutenkin pitkän päivän jälkeen. Suuntasimme hotellin aamupalalle aamu kympin aikoihin ja pakko sanoa että se oli ihan huippu hyvää. En tiedä oonko asian kans ainoo, mutta mun on jotenkin aina hotelli-aamiaisilla maisteltava kaikkea tarjolla olevaa ja niimpä siinä sitten usein käy niin että aamiaiselta lähdetään lähes ratkenneen mahan kera.
Kun mahat oli täytetty, päätimme lähteä julkisilla kohti Tibidabo-vuorta, joka yksi isoista Barcelonaa ympäröivistä vuorista. Vuorella sijaitsee upeiden näköalojen lisäksi myös valtava kirkko, sekä kohtuullisen kokoinen huvipuisto, joka meiltä jäi tällä kertaa kokematta. Vaikka vierailin kyseisellä vuorella jo edellisellä reissullani, niin pakko myöntää että kyllä ne huipulta aukeavat maisemat vaan on edelleen ihan tajuttoman upeat ja vuorelta saa ihan erilaisen kuvan kaupungin valtavasta koosta, kuin katutasolla seikkaillen.
Kun kaupunki oli päästy näkemään yläilmoista käsin ja lukuisat ruudun ikuistettua kameran muistikortille, olikin aika palata katutasolle. Päädyimme tulemaan takaisin apostilinkyytiä hyväksi käyttäen, jossa oli sekä hyvät että huonot puolensa: Kaupunkia tuli nähtyä kilometritolkulla, mutta nämä kilometrit näkyivät myös illalla totaallisen kipeinä jalkoina.
Koska suurin osa päivästämme kului vuorella, sekä matkoilla sinne ja takaisin kaupunkiin, jäi loppuillalle vain ruokapaikan metsästys (joka ei ollut ihan pikku juttu, sillä halusimme jotain jossa paikalliset käy, joka ei ole ihan turistialueella, on kohtuuhintainen ja jossa silti ruuan laatu on hyvä). Lopulta päädyimme luovuttamaan kipeiden jalkojen takia ja päädyimme vain lähimpänä olevaan paikkaan, joka kieltämättä kyllä ylitti odotukset ja oli yksi reissun parhaista ruokapaikoista! Tästä sitten jalat ihan älyttömän kipeinä raahauduimme rantakatua pitkin hotellille.